Pohjolankatu

Toimitusaika: 7 päivä(ä)

Kuvaus

Kauppalan asemakaavan laati Kuopion lääninagronomi Alfred Sjöström 1877. Suunnitelmassa Pohjoisvaltakatu, nykyinen Pohjolankatu, oli sommiteltu koko pituudeltaan puilla reunustetuksi esplanadiksi. Katujen kunnostusta tehtiin kaikkia kauppalalaisia velvoittavilla päivätöillä keväisin ja syksyisin. Kauppalankokouksesta 1885 ilmenee, että Pohjoisvaltakatua oli kunnostettu Oluttehdas Oiva Oy:n johtaja W.G Åbergin toimesta ja kadun keskelle oli laitettu koivuistutuksilla reunustettu kävelykatu, Esplanaadikatu.

Kadut olivat pitkään sorapintaisia. Alkavan autoliikenteen vaatimuksesta päällystettiin Pohjolankadun itäpuoli nupu- ja lohkokivillä 1932–1933 hätäaputöinä. Graniittikivet lohkottiin Paloisvuoresta. Ensimmäinen kestopäällysteinen katu tuli 1956, kun Pohjolankadun länsipuoli Savonkadusta pohjoiseen kaupungin rajalle päällystettiin asfalttibetonilla. Itäpuolella nupukiveys säilyi vuoteen 1990 saakka.

Pohjolankatu säilyi vilkkaasti liikennöitynä läpikulkukatuna, kunnes 1996 valmistui kaupungin itäpuolelle ohitustie. Katu toimii edelleen kaupungin pääkatuna. Koivuistutukset uusittiin vuosituhannen vaiteessa, sillä ne ovat tärkeä osa Iisalmen kaupunkikuvaa.

Kadun varrelle sijoittuu useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Eteläpäässä torin tuntumassa sijaitsevat Raatihuone (1899) ja linja-autoasema (1965) sekä Siimeskulman puiset kaupparakennukset (1890- luku). Pohjoiseen mentäessä kadun varrella on yhtenäinen neljän puurakennuksen ryhmä: Vanha postitalo (1890- luku), Naistenyhdistyksen talo (1900-luvun alkupuoli), Työväentalo (1908) sekä Lappalaisen talo (1800-luvun loppupuoli). Hieman pohjoisempana Joukolankadun ja Pohjolankadun kulmassa on myös Pohjolankatu 16 b:n 1900-luvun alussa rakennettu puutalo.

Palaa kohteeseen Akvarellit